Trollolloooooo!!!

Ajattelin tässä hiukan kertoa jo urbaaniksi legendaksi muodostuneesta tapahtumasta ( Modet käy kalassa )

Ajankohdaksi sovittiin 5 – 8.11. Koska aikaisemmat reissut oltiin tehty hiukan aiemmin menneenä syksynä ja tulos on ollut kohtuullisen murheellinen. Keväältäkin jäi vain punainen nenä muistoksi ja tietysti jo traditioksi muodostunut Rantasen Pördin enkka ( joka reissulla lukema noussut, odotukset korkealla ). Tämä meidän poppoolle siis 3:as yhteinen reissu ja jälleen näkemisen odotus oli suorastaan kutkuttava.

Otti paikaksi valikoitui läntinen merialue ja sen moninaiset maisemat ja lahdukat. Kyseinen paikka oli myös kevään kohteena ja silloin pettymys oli suuri.

Torstai aamuna ”apinan” tarhaan vietyäni ryntäsin parkkikselle jossa ”Fuhrer” jo odotti jahteineen, enää puuttui Kmikko joka perheen saattelemana tuli paikalle, ilmeisesti emäntä oli kohtuullisen huolestunut kun näki kenen kanssa reissuun lähtee. Miksi ? En tiedä.

Etelän hetelmät, Stadin ypeet olivat jo lähteneet ennen kukon laulua liikkeelle, paine oli ilmeisen kova.
Tarkoituksena oli joutua paikalle niin että keretään pienoinen ”sessio” vesillä nutaamaan.
Mökille saavuttuamme, poskipusut ja halaukset olivat vain muisto lapsuudesta kun tapasimme muut saksalaiset jo varusteet päällä.

Sitten ihan kalastuksesta. 5.11. n. 4h Pisto.
Siinä heti vesille päästyämme ihailimme kaunista luontoa ja tyyntä/tuuletonta merta joka tietenkin selitystä kaipaaville modeille oli hyvä juttu.
Suuntasimme lähi mestoille jossa oli jäätävän hiljaista. Muutamat kalat sieltä täältä, kalat olivat joko kovasti suut kiinni tai sitten kaislan sisällä. Ärsystä-natuun-Jerkistä-spinneriin kokeiltiin ja ei popsi niin ei popsi.
Alkoi jo hämärtää jolloin päädyimme ihan BASE lahdelle josta sitten tulikin muutamia tapahtumia. Itse kaivoin nostalgisena ”keitto miehenä” kupari/hopea räsäsen ilman helmeä ja kiskaisin sen pieneen uomaan josta napsahtikin kiva n. 3.5kg vihainen haukiloinen.

Palasimme mökille jolloin siinä normaaliin tapaan kyselimme toiselta venekunnalta ( Mikko&Pertti) että mitäs oli ja miten se nyt meni ? vastaus oli kylmä. – No muutama sieltä täältä ei mitään erikoista…
Aloin sitten tyytyväisenä leijjumaan lusikka kalallani joka piristi mukavasti omaa mieltä ja luottoa huomisesta kunnes pihalta kuuluu. – Ei ollu päivän isoin ( ja ärsyttävää röhö-kikatus narua perään) Salonen kaivoi luurin jossa kuvat upeasta metrikalasta. 8.3kg 100cm… Jokseenkin hymy hyytyi mutta kuitenkin sitten riemuitsin maikin onnistumisesta koska herralla on ollut vaikeampaa kuin Kelju K. Kojootilla. Hiano oli fisu, joka popsi redtiger Mcrubberia.

 

Päivän eniten mieleenpainuva tapahtuma oli Limnelin hirviö perhoon, reilumman kokoinen matami kävi hiukan tukistamassa josta ”nitro” syöksyi selkä näkyvillä täydellä vauhdilla n. 15 metriä kaislaa pitkin jonkhaa.

6.11. Tyyni meri jälleen, poltteet oli kovat. Pyrittiin pitämään odotukset maltillisina mutta kyllä te tiätte…. Suuntasimme toisaalle. Saavuimme ns. tuulenpuoleiseen niemen kärkeen jossa kaksi isohkoa kaislikko pussia kivineen. Vesi oli kohtuullisen kirkasta ja kello älyttömän vähän. Ulkona oli vielä pimeää.

Taisin toisella heitolla jo sanoa että – KALA!!! Sieltähän se tuli, Mcrubber redtigeriin popsi reilu 5kg erittäin hyvin syönyt yksilö jolle maistui rigitkin sen verran hyvin että tarvittiin hiukan käsiä että saatiin kala terveenä himaan. Pimeä ei tietty helpottanut asiaa juurikaan, mutta vanhana kommadona Tonilla oli otsahalogeeni jolla kirurgiset toimenpiteet saatiin kunnialla läpi.

Päivä alkoi vaikuttaa oikein mukavalta ainakin minun osaltani. Melki heti perään ”nelkku” ja taas hetken päästä +5kg hauki. Vaihdoimme hiukan paikkaa josta tulikin oikein kiva 6.6kg yksilö. Muut jo siellä keksi taas hienoja lauluja mun sattuma kaloista Hymiö grin

Muutkin kuitenkin onnistui oikein kivasti vaikka ei mitään ”isoja” loppupeleissä tullutkaan. Pertti ja Mikko yhteensä n. 12 kpl haukia, eniten popsi Snackbaitsin ”punahile” väriin.

Törmättiin vesillä myös herrasmieheen Kimmo Keskitalo. Siinä keskusteltiin syönnistä, vieheistä, ryhmästä ja ihailimme hänen + ystävänsä luomuksia, kerrassaan upeita kumeja, Salonen tais maistaa kumia ensin ennenkö yksikään hauki sitä yritti tuhota, notta nii herkullinen se o. Ryöstimme Kimmolta muutamat kumit smilehymiö
Eipä aikaakaan kun ensimmäiset fisut olivatkin Kimmon kumeille jo veneessä. Salonen sai päivän ensimmäisen 3kg kalansa myös kyseisellä kumilla, FT oli värinä. Letkeä mutta rauhallisesti uiva + harvinaisen hitaasti mutta tasaisesti vajoava kumi on todella tervetullut.

Saihan meidän ”haukikuopus” Kulmala myös kirjattua 15 vuoden takaisen hauki ennätyksensä samoille lukemille kuin vanha enkka. 5.9kg hauki popsi Pig shad Jr:ää, väri oli sininen. Kyllä se aito riemu on oikeasti mahtavaa, huuto JES täytti koko läntisen merialueen!!!

7.11. Suunta tuntematonta kohti voi alkaa, edellisenä iltana päätimme sääolosuhteiden armoilla mihin suuntaan aamulla lähdemme. Matka mestoille kesti n. 20 minuuttia. Upean näköistä lahdukkaa ja syvemmän oloista vettä oli paikat pullollaan, vesi myös todella kirkasta. Kimmon kumiin Toni vakuuttavasti alkoi kerätä tapahtumia, ruskea valkoinen. Tukistuksia ja tärppejä oli paljon kummallakin venekunnalla. Jatkoimme eteenpäin jossa valikoimme mestat siten että me otimme kilometrikaislan jossa kivoja isompia pusseja siellä täällä. Tärppejä tuli tiuhaan mutta ei pysy kun ei osaa oli meidän päivän teema…
Sitten tapahtui jotakin mitä onkin oikein kiva muistella jälkeen päin. n. 150m päästä takaamme kuulimme huudon joka herätti epäilyksemme, jotain on pakko olla tapahtunut kun kaksi viilipyttyä tuolla tavalla ilakoivat. Kaivoin luurin taskusta ja soitin Saloselle.
-Mitä siellä tapahtuu ? johon mikko vastasi että.
– Tulkaa tänne, täällä on joko 9 tai 10 ?
Mikon ääni värisi sen verran että sanoin Tonille, Lataappa kameras ny mennään.
Saavuimme veneen viereen n. 20m päähän. Siellä se Pertti hymyili kuin naantalin aurinko pidellen haavia ja sen sisältöä vedessä.
Huomasimme heti että nyt ei ole ihan meille sellainen perus kala… Punnitus ja mittaus, rumpujen pärinää….Lukemiksi tuli 110cm 11.4kg kahdella vaakalla!!! Pertti siis jälleen teki sen, jokaisella modereissulla korotettu enkka on jälleen korkeampi!!
Pikkuset lambadat ja cha cha chat vedettyämme fotot kalasta ja vapautus! Ottipelinä ruskea kultainen snackbaits.

Tarinahan meni kutakuinkin näin että Pertillä oli tärppi jonka pertti nukkui, mutta kala otti uudestaan. Pertti sanoi että joku 5kg… eiku…6kg… okei ota se haavi!!..ehkä 7…. kunnes haavissa ja riemu oli rajaton grinhymiö Kun miehiä olemme niin kyllä taisi pertillä silmät kostua kun adre oli laskenut. On se hianoooo!

Tää päivä oli oikeestaan tältä osin jo täydellinen, mutta muistimme että VESSASKABA oli vielä suorittamatta. Kuka ei saa kalaa, tai saa vähiten kalaa joutuu tyhjentämään meidän ulkohuussin johon on kerätty kuitenkin neljän päivän ”skyffet”. Tunnin kisa, johon valikoitiin 2 viehettä, kummallakin vieheellä puoli tuntia aikaa. Hk busa ja Mode hämy.

Aloitimme Hk-busalla tuulen puoleisesta nurkasta, ompa hiljaista tuumimme. Itsellä oli hetken aikaa kiinni jokin otus mutta sekin irtosi, Tonilla myös.
Pidimme pienen priiffin jossa keskusteltiin seuraavasta kisapaikasta. Päädyimme pieneen pussiin jossa paljon kasvia, kirkasta vettä. Paikka vaikutti hyvältä. Mode hämyt kiinni ja eiku kisaamaan. Oliko toinen heitto ja mulla kala kiinni, joka kuitenkin irtosi. 3 heitto ja neljäs, taas kala kiinni ja se pysyy… Säännöissä vastustajien pitää nähdä kala muuten sitä ei lasketa. Mulla siis yksi muilla nolla. Sain toisenkin, hiukan jo hymyilytti ja tietysti ilakoin ärsyttävästi kun kerran kisa on käynnissä… Toisessa veneessä Mikko ja Pertti veti tuplasta molemmat kalan, Limnel ja kulmala jo kiroaa, Toni kuitenkin sai kalan joka irtosi veneen vierellä jonka kuitenkin vastustajat näkivät, se laskettiin mukaan grinhymiö Sain taas kalan, tämä joku 3kg. Sitten Toni kirkaisee, +5kg jedda haki hämyn miltei veneen viereltä ja se piti haavita koska kala oli erittäin virkeä ja vahva. Kuvat Tonin jerkki enkasta ja kala kotsaa.

Tulos:
1. Toni isoin kala + yksi hauki 4pst
2. Minä 3kpl haukia 3pst
3. Pertti 2kpl haukia 2pst
4. MikkoS 1kpl haukia 1pst
5. Kmikko, 0… Vessa viettelee hajullaan

Erittäin kiva päivä kaiken kaikkiaan. Pertin enkka, Tonin jerkki enkka, vessa kisa ja useammat onnistumiset huonoihin olosuhteisiin nähden teki päivästä vaikean mutta antoisan.

8.11. Tiedossa vaikea päivä ja lyhyt sellainen. Aamulla laitoin mobiililaitteesta hienon korvamadon soimaan piristääkseen tunnelmaa. 10h putkeen Trololoota joka kaikuikin ympäri merialuetta soljuvasti.
Pohjois tuuli, uskomaton sumu ja tyyni meri tiesikin hiuksien halkomista kokonaiselle puolelle päivälle…. Kala ei popsinut juurikaan, muutamia kaloja sieltä täältä. Pertti taputteli muutamasta jo meidän koluamasta paikasta ruskealla snäkillä pari kpl +3kg, 1kpl +4kg, Mikko myös taputteli nelkun melki samasta reikäsestä. Siirryimme syvän veden viereen jossa muutamia tapahtumia, ei mitään huikeaa ja ilon aihetta kuitenkaan. Tonille järkky tärppi mode hämyyn, kala uikin hetken päästä meidän veneen ohi kun säikähti jahtia. Tuomitsimme lihavan yksilön n. 5-6kg kalaksi… Lähdimme valumaan kohti loppusiivousta kaikkemme antaneena. Päätimme kuitenkin yhden perän vielä ronklata josta onnstuin Rutto hämyllä n. 5kg kalan taputtelemaan. Se oli työvoitto se!

Kaiken kaikkiaan n. 100 kpl haukia viikonloppuna.
Isoimmat. 11.4kg, 8.3kg, 6.6kg, 5.9kg 5.7kg + lukuisia vitosen ja nelosen haukia.

Ottipeleistä kirkkaimpina olivat, ruskeakulta snäki, punahile snäki, redtiger rubber ja se uusi rubber jossa valkoinen vihreä selkä, mode hämy, sininen pig jr ja Kimmo Keskitalon Kumit. Extrana soppaan vielä Räsäset ilman helmeä ja helmellä, helmellinen kulmalan ottipeli makaa jonkhassa.

Huikee oli reissu, kiitos jätkät taas tästä. Erityis kiitokset Tonille huikesta kuvista. Kimmolle kumeista kiitos! Ensi keväänä jälleen vastaavaa reissua pukkaa, kukaan ei vielä tiedä minne, mutta tiedämme miksi….